Minusta ei tule insinööriä/ I'll never become an engineer

Rieku siinä sitten kaiteen päällä koko aikuisen naisen elopainollasi, hytky ja saa kramppi takareiteen. Tunge sitä kuusiokulmaa koloon ja pyöritä vimmatusti, vaikka et saa kulmikasta käden kiertorataa mitenkään pyörimään pehmeästi. Tirkistele siitä pienestä ruuvikolosta sisään polvet lattiaa vasten tuikkien, hikikarpalot otsalla sitten tiiraa, että onko ne kahden eri osan yhteen menevät reiät suorassa- juu ei ole, mutta ärsyttävämpää on se, että vaikka kuinka räpellät kännykän sivunappeja, se kirkas taskulamppuvalo ei sammu.
 
The feeling when you sit and jump on a rim with the full weight of a mature woman, get a cramp on the back of your thigh. Screw like a maniac and get annoyed with the fact that instead of moving in a circular motion, your hand sort of makes a rectangular movement. Squint through a hole and try to adjust it in line with another hole. Get annyed and sweaty once more with the fact that you can't even turn the flashlight off  of the mobile.

No onhan se "shikashöpö", mutta ihmettelen, kuinka kukaan voi oikeasti tuollaista kooota. Itse menin vähin äänin laittelemaan tiskejä, kun tilanne alkoi kärjistyä siinä vaiheessa, kun syy kaikkeen tuohon edellä mainittuun tuskaan selvisi: yksi metallirima oli asennettu ajatuspäissään nurin päin.
 
Well it's "kinda supercute", but I wonder, how can any one really assemble anything like that. I took an easier route and went to work on the dishes, as the situation started to mount when the reason for all the agony I described earlier became clear: one metallic rim was light headedly assembled upside down.

Niin tai näin, on se nyt hienoa, kun ei tarvitse enää vieraita lattialla makuuttaa. Yli puoli vuotta meni muuton jälkeen, että tähän päästiin. Nopeasti laskettuna patjamajoituksesta on päässyt nauttimaan jo palttiarallaa 18 henkilöä. Hitsi, viehän se nyt vähän sellaista leiritunnelmaa.

Olen saanut tiedon, että eteisessä on neljä purkamatonta treenilaukkua. Se meinaa, että nyt on mentävä. Kiitosmoi.

All in all, it's great not having to let our overnight guests sleep on mattresses on the floor. Over half a year after we moved, we made it. With a quick count, we have had about 18 overnight guests sleeping on the floor. Darn, I'm sure we don't get the same kind of a camping atmosphere any more!

I have been informed that there are four training bags that have yet to be unpacked. It means, I have to go. Thanksbye.