Että sellainen hemmottelu!

Tässä sitä hemmottelua on nyt kerrakseen! Kävin kaupassa huomisia naisten kekkereitä varten ja olen pikkuhiljaa aloittanut siivouksen. Haluan viettää illan puhtaassa, tuoksuvassa kodissa, jossa ei voi kompastua kenkiin, biljardimailoihin tai palloihin. Nukun yöni puhtaissa lakanoissa ja herään keittämään kahvin puhtaassa keittiössä.

Muuten hyvä, mutta ihan niin kuin en olisi koskaan ennen siivonnut täällä. Ihan on yhtä roskaista, kuin viime viikonlopun älyttömän siivouksen jälkeen. Kuinka ne tämän tekevät? Itse en osaisi, en saisi samaa määrää juustokokkareita keittiön lattialle, ketsuppitahroja kahvipöydälle ja avattujen pussien ja pakkauksien kulmia lattioille.

Jotenkin on kuitenkin kaihoisa mieli. Siivosin keittiön ruokapöydältä virkkuukoukun. Pienempi yritti aamulla syödä sen kanssa riisimuroja... Ei enää sellaista kohellusta viikkoon. Vanhempi veti olkkarin lattialla vatsallaan saukko-tyylillä itseään kohti ovea, kun ei saanutkaan pitkälle automatkalle uutta kännykkää. Emme siis, yllätys yllätys, ajatelleet ajaa Gigantin kautta seitsemän tunnin automatkalle ja pulittaa 349€ tiskillä, jotta poika saisi kuunnella musiikkia korvalapuista.

 

No, nainen kotona.

Ensin meni kuivausrumpu.

Sitten alkoi jääkaappi piipittämään.

Kohta varmaan auto hajoaa.

Sitä odotellessa, moro!