Hyvää uutta vuotta!
Raketit on paukutettu, tällä kertaa niin tehtiin Vuokatin rinteillä. "Mä en tulee enää ikinä näkemään yhtä mahtavaa ilotulitusta", totesi kahdeksanuvotias.
Iloista alkanutta vuotta 2013, itse olen jo palannut töihin, voihan blaah....
Pojat ovat vielä isovanhempien luona mökillä. Ihania ovat kun ottivat pojat. Kännykät pommittavat sähköpostiviesteillä: harjoitukset siellä, harkkapeli tuolla, sarja alkaa silloin, lisenssit kuntoon silloin ja silloin. Plim plom. Lähden saunaan jä päälle kokeillaan Pukin tuomaa raclette-pannua! Etanapannu tuli myös paketista. Etanat ovat jo löytäneet tiensä vatsaani, hyvin osasin ne kurjat mollukat upottaa voihin, lisätä valkosipulia, persijasilppua ja vuohenjuustoa. Vähintäänkin saman veroista, kuin ravintolassa, uskallan väittää.
Niin...
Mitä tapahtui joulun jälkeen?
Ainakin alkajaisiksi seisoimme mieheni kanssa siinä pahaisessa lentokenttäkaaoksessa, josta uutisoitiin. Koko elämäni olen matkustanut, kertaakaan en ole seissyt tiskin takana arvioidun koneen lähtöajan jälkeen. No, loppu hyvin, muutaman unihorroskuvan jälkeen laskeuduimme Kööpenhaminaan!! Aikuisten neljän päivän kaupunkiloma!
Ensimmäinen päivä meni selvitellessä matkan tarkoitusta katukahvilassa. Suoraan sukujoulun siivoiluista kaupunkilomalle. Tajusin, että sen lisäksi, että olimme kolme vuotta sitten ollet perheen kanssa yhden yön Kööpenhaminassa matkalla Legolandiin, mieheni tunsi myös monta kadunnurkkaa ja reittiä, koska hän oli ollut kymmenisen vuotta sitten rahtilaivan iltalomilla pyörän selässä tutkimassa kaupunkia. Ei siis niin uusi ja tuore kohde sittenkään, hmm... no, konsepti oli eri: vain me kaksi, ei lapsia. Paljon kahviloita, kulttuuria, ravintoloita, kauppoja, lepoa, päiväunia, tunnelmia kaupungilla. Onnistui.
Tässäpä pari kuvaa reissusta.
Tarkemmin ajateltuna kaupunki oli aikamoinen sekoitus Pariisia (boheemius), Pietaria (kanavat ja kulttuuri) ja Tukholmaa (trendit ja design).
Teemana on näin alkajaisiksi rakennukset.
Pujahdus pois turistien suosimalta kävelykadulta paljasti pieniä sokkeloisia pikkukatuja ja porttikonkeja, joihin oli asettunut pieniä sisustuspuoteja, kahviloita ja ravintoloita.
Nyhavenin satama, vasta siellä kävellessäni tajusin, että tämähän on se kuva, joka on aina kaikkialla Kööpenhaminan keulakuvana. Jokaisessa pienessä ravintolassa myytiin päivän lounas- ja illallistarjouksia liitutauluille kirjoitettuna, ehdottomana hittinä paikallinen hummerikeitto.
Upea "Peppi Pitkätossun" marjapuuron värinen talo, upea design-kauppa
Muratti kiipeilee talon seinustaa omia aikojaan Christianshavenin kaupunginosassa
Kokkailu, intohimoni. Matkailu, niin, se antaa voimia arkeen. Onnellinen olen, kun minulla on siihen harvakseltaan mahdollisuus.




0 comments:
Post a Comment